My way!

Fitness, treenaus ja terveelliset elämäntavat ovat tänä päivänä kova sana ja erittäin pinnalla. Itse en katso todellakaan itseni elävän mitään fitness-elämäntapaa tai treenaavani tositarkoituksella tiettyä tavoitetta varten, mutta kieltämättä entistä enemmän olen kiinnostunut terveellisemmistä resepteistä ja liikunta on yhä vain enemmän suurempi osa elämääni. On mielestäni tosi hyvä juttu, että ihmiset haluavat parantaa kuntoaan ja ruokailutottumuksiaan parempaan suuntaan ja pitkällä tähtäimellä se voi olla kansanterveydelliselläkin tasolla tuottavaa! Mutta useat ihmiset tuntuvat unohtavat sen, että terveellisiin elämän tapoihin kuuluu myös muutakin kuin se ruoka ja liikunta. :s

weheartit.com

Itse olen aina enemmän tai vähemmän liikkunut ja perusterveellinen ruoka on ollut pienestä pitäen melko selkee juttu, mutta tämän vuoden alussa minua alkoi todella kiinnostaa salilla käyminen ja kevyempi ruokavalio. Osaksi varmasti johtuen juuri siitä, että tämä teema on niin pinnalla, mutta suurimmaksi osaksi aivan itseni takia. Aloitin salilla treenaamisen pikkuhiljaa ja pian hommasinkin jo jäsenyyden paikalliselle kuntosalille. Muutin ruokavaliotani ja jogurtit vaihtuivat rahkaan, peruna salaattiin ja musta tee vihreään. Bloggerin lista alkoi täyttyä treeniblogeilla ja into sen kun kasvoi.
 

tumblr.com

weheartit.com

Treenailin 5-6 kertaa viikossa ja ryhmäliikuntatunneilla tuli käytyä useammassakin päivän aikana. Kokeilin 5:2 dieettiä ja lisäksi tarkkailin kaloreita suhteellisen tarkasti. Treenaaminen alkoi jossain vaiheessa tuntua ikävältä ja salille ei tehnyt enää mieli mennä samalla tavalla kuin ennen. Tajusin, että olin tehnyt siitä pakkopullaa itselleni. Minulle ei todellakaan sovi orjallinen kaloreiden laskeminen ja tiukat aikataulutetut treeniohjelmat.(Tietenkin joillekin tiukka kuri on luonteista, mutta stressin alla ei tulisi pitkiä eikä kyllä lyhyitäkään aikoja elää.) Löysäsin otettani ja vasta sen jälkeen tuloksia on oikeasti alkanut näkyä. Uskon, että tuloksista stressaaminen vei minua vaan kauemmaksi, siitä mihin pyrin. Lisäksi mieli on paljon parempi, kun teen asiat omalla tavallani. Haluan, että _haluan_ harrastaa liikuntaa aina, enkä vain kausiluontoisesti treenaa kuin sotaan olisi lähdössä. Toki haluan pitää itseni fyysisesti kunnossa ja kehittyä, mutta itselleni mieli on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin kroppa.
Vartalo on asia, kuori, joka muuttuu ja vanhenee, sille ei voi mitään. Mieli sen sijaan on asia, joka ei vanhene samalla tavalla kuin vartalo. Haluan siis pitää mieleni nuorena, virkeänä, terveenä ja onnellisena osana terveellistä elämää! :) Tästä minua on muistuttamassa eräs ihooni hakattu tekstikin, etten vain koskaan unohtaisi minua, itseäni, nuorta mieltäni.

Yksi päivä salilla mietin treenaamista ja tätä nykytrendiä. Mietin, että kuinkahan moni panostaa ainoastaan kroppaansa ja unohtaa psyykkisen hyvinvoinnin panostamisen kokonaan. Monille treenaamisesta voi tulla pakkomielle, tällöin kannattaa kysyä itseltään ''ketä varten teen tämän''. Kenenkään ei tulisi muokata/laihduttaa pakolla ja varsinkaan muita miellyttääkseen. Itse tunnen itseni vapaammaksi, kun voin herkutella vaikka useamman päivän putkeen jos mieli tekee, ilman, että poden kamalia omantunnontuskia. Osakseen edellistä saakin olla kiittäminen aineenvaihdunnalleni ja myös on onni, että pidän herkkujen lisäksi suunnattomasti terveellisestä ruoasta :D Kohtuus on kuitenkin hyvä pitää kaikessa, olipa kyse treenaamisessa tai sitten herkuttelussa. :) Toivon, että jokainen pystyy tekemään edes joitain asoiota, joita _haluaa_ eikä tekisi mitään pakosta. On ihana
nähdä ihmisiä, jotka nauttivat treenaamisesta ja yleensäkin hyvinvoinnista!

tumblr.com

Tänäiltana minä jätän käsipainot ja taljat rauhaan, nostan jalat sohvalle ja nachot syliin - ihan sen takia, koska haluan! 

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ja muistakaa tehdä asioita mistä nautitte :-)